Kannattaako ilma vesilämpöpumppu oikeasti?

Tällä kertaa ei tarvitse arvailla tai laskea pelkästään paperilla, koska meillä on näyttää oikeaa dataa asiakkaan kodista jo kahden ja puolen vuoden ajalta.

Tulin Valkeakoskelle asiakkaan luokse katsomaan, miten Daikinin ilma vesilämpöpumppu on toiminut ja ennen kaikkea paljonko sähköä kodin lämmitykseen on oikeasti kulunut.

Tässä kohteessa ilma vesilämpöpumpulla korvattiin aikaisempi öljylämmitys sekä vanha ilma vesilämpöpumppu, joka oli mennyt rikki jo noin viiden tai kuuden vuoden käytön jälkeen.

Nyt uusi järjestelmä on ollut käytössä noin kaksi ja puoli vuotta.

Katsotaan, miltä luvut näyttää.

Aikaisemmin öljyä kului noin 3000 litraa vuodessa

Ennen nykyistä lämpöpumppua talon lämmityksessä kului keskimäärin noin 3000 litraa öljyä vuodessa.

Kulutus vaihteli hieman vuosittain, mutta 3000 litraa antaa aika hyvän kuvan siitä, millaisesta lämmitystarpeesta tässä kodissa puhutaan.

Nyt öljylämmitys on poistettu kokonaan ja kodin lämmityksestä sekä käyttövedestä vastaa Daikinin ilma vesilämpöpumppu.

Ja tässä kohtaa homma muuttuu mielenkiintoiseksi.

Paljonko ilma vesilämpöpumppu on kuluttanut 2,5 vuodessa?

Katsottiin lämpöpumpun omista energiatiedoista koko kahden ja puolen vuoden kulutus.

Kodissa lämmitykseen on kulunut noin 18 854 kWh sähköä.

Käyttöveden tekemiseen sähköä on kulunut noin 1334 kWh.

Yhteensä puhutaan siis noin 20 000 kWh sähkönkulutuksesta kahden ja puolen vuoden aikana.

Kun kulutusta katsotaan vuositasolla, ollaan keskimäärin noin 7600 ja 7800 kWh vuosikulutuksessa.

Eli verrataan tätä lähtötilanteeseen.

Aikaisemmin noin 3000 litraa öljyä vuodessa.

Nyt lämmitys ja käyttövesi hoidetaan keskimäärin alle 8000 kWh vuosittaisella sähkönkulutuksella.

Tässä kohteessa ero lämmityskustannuksissa on ollut todella merkittävä.

Viime talven pakkaset näkyy myös kulutuksessa

Kulutusta katsoessa pitää aina muistaa yksi asia.

Kaikki vuodet ei ole samanlaisia.

Jos talvi on kylmä, lämmitysenergiaa tarvitaan enemmän. Jos talvi on leudompi, energiaa kuluu vähemmän.

Tässäkin kohteessa viime talven kylmemmät kelit näkyy jälkimmäisen puolikkaan kulutuksessa.

Sen takia mä tykkään katsoa lämpöpumpun toimintaa pidemmältä ajalta.

Yhden kuukauden tai edes yhden talven perusteella ei aina kannata vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

Kun dataa alkaa olla kaksi, kolme tai vaikka viisi vuotta, nähdään jo paljon paremmin, miten järjestelmä oikeasti toimii.

Lämpöpumppu on tuottanut yli 50 000 kWh lämpöä

Pelkkä sähkönkulutus ei myöskään kerro koko kuvaa.

Lämpöpumpun tietojen mukaan järjestelmä on tuottanut kahden ja puolen vuoden aikana yli 50 000 kWh lämpöenergiaa.

Eli kone on saanut tehdä tässä kohteessa ihan oikeasti töitä.

Ja siitä huolimatta järjestelmä on toiminut hienosti ja lämmityskustannukset on pysyneet hyvin kurissa.

Vanhoja pattereitakaan ei tarvinnut vaihtaa

Tässä kohteessa on yksi toinenkin mielenkiintoinen juttu.

Kyseessä on vanhempi kolmikerroksinen talo, jossa on edelleen vanhat vesikiertoiset patterit.

Niitä ei lähdetty lämpöpumppuremontin yhteydessä uusimaan.

Monella on sellainen käsitys, että vanhaan patteritaloon pitäisi automaattisesti vaihtaa kaikki patterit ennen kuin ilma vesilämpöpumppu voi toimia kunnolla.

Näin ei kuitenkaan aina ole.

Nykyaikaisista lämpöpumpuista löytyy laitteita, jotka pystyy tuottamaan riittävän kuumaa menovettä myös vanhemmalle patteriverkostolle.

Tärkeintä on taas kerran se, että lämpöpumppu valitaan ja mitoitetaan oikein juuri kyseiseen kotiin.

Yksi hyvä ominaisuus löytyy myös ulkoyksiköstä

Tässä Daikinin lämpöpumpussa on myös Suomen talvea ajatellen yksi mielenkiintoinen ominaisuus.

Talvella ulkoyksikön kenno jäätyy normaalisti ja lämpöpumppu joutuu välillä sulattamaan sitä.

Sulatuksessa syntyy vettä, joka pitää saada hallitusti pois ulkoyksiköstä.

Tässä laitteessa ulkoyksikön pohjan sulanapito on toteutettu kuumakaasuputkistolla.

Eli koneen omaa lämpöä hyödynnetään ulkoyksikön pohjan sulanapidossa.

Tällä pyritään varmistamaan, että sulatusvesi pääsee poistumaan myös talven pakkasilla eikä koneen pohja pääse jäätymään.

Toki ulkoyksiköltä eteenpäin lähtevä kondenssiveden poistoputki pitää myös toteuttaa oikein, jotta vesi ei pääse jäätymään matkalla.

Kannattaako ilma vesilämpöpumppu sitten oikeasti?

Tän kohteen kahden ja puolen vuoden kokemuksen perusteella tulokset näyttää erittäin hyvältä.

Aikaisemmin talossa kului noin 3000 litraa öljyä vuodessa.

Nyt lämpöpumpun keskimääräinen sähkönkulutus lämmitykseen ja käyttöveteen on ollut noin 7600 ja 7800 kWh vuodessa.

Samalla lämpöpumppu on tuottanut jo yli 50 000 kWh lämpöenergiaa.

Mutta tässäkin mä haluan korostaa yhtä asiaa.

Yhden talon kulutusta ei voi suoraan luvata toiselle talolle.

Kulutukseen vaikuttaa talon koko, ikä, eristys, sisälämpötila, käyttöveden määrä, lämmönjako, sääolosuhteet ja moni muu asia.

Siksi lämpöpumppu pitää aina mitoittaa kyseisen kodin mukaan.

Oikein valittu lämpöpumppu ratkaisee

Lämpöpumppuremontissa ei mun mielestä kannata lähteä ensimmäisenä siitä, mikä kone on halvin.

Kannattaa lähteä siitä, mitä sun koti oikeasti tarvitsee.

Minkälainen lämmönjako talossa on?

Paljonko lämmitysenergiaa tarvitaan?

Minkä lämpöistä vettä vanhat patterit tarvitsee kovilla pakkasilla?

Ja miten valittu lämpöpumppu pystyy vastaamaan tähän tarpeeseen myös silloin, kun ulkona on kunnolla pakkasta?

Kun kokonaisuus suunnitellaan oikein, voidaan päästä todella hyviin tuloksiin myös vanhemmassa patterilämmitystalossa.

Tässä Valkeakosken kohteessa meillä on nyt takana kaksi ja puoli vuotta oikeaa käyttöä ja oikeaa kulutusdataa.

Ja ainakin tähän asti luvut puhuu aika vahvasti puolestaan.