Tää on oikeasti todella tärkeä aihe, jos sulla on mietinnässä ilma vesilämpöpumpun hankinta omaan kotiin.

Törmään nimittäin itse lämpöpumppuasiakkaiden kanssa lähes viikoittain tilanteisiin, joissa ilma vesilämpöpumppu on mitoitettu väärin.

Ja monesti ongelma huomataan vasta siinä vaiheessa, kun ulkona alkaa olemaan kunnolla pakkasta.

Silloin ihmetellään, miksi sähkövastus käy jatkuvasti, sähkönkulutus nousee todella korkeaksi tai pahimmassa tapauksessa koti ei enää pysy kunnolla lämpimänä.

Käydään tässä läpi, mistä tää yleensä johtuu ja mitä sun kannattaa ottaa huomioon, jos oot hankkimassa ilma vesilämpöpumppua.

Katso video tai lue alta blogina 🙂

Yksi yleisimmistä virheistä tehdään jo mitoituksessa

Otetaan helppo esimerkki.

Sulla on öljylämmitteinen omakotitalo ja kerrot lämpöpumppumyyjälle, että öljyä menee noin 1600 litraa vuodessa.

Myyjä tekee mitoituksen ton 1600 öljylitran perusteella ja päätyy esimerkiksi siihen, että sun kotiin sopii noin 8 kW lämpöpumppu.

Kuulostaa äkkiseltään ihan järkevältä.

Mutta tässä tulee se todella tärkeä kysymys.

Lämmitätkö sä kotia jollain muullakin kuin öljyllä?

Sulla saattaa olla esimerkiksi ilmalämpöpumppu, takka, leivinuuni, puusauna tai vaikka kaksoispesäkattila, jossa poltat talven aikana puuta.

Jos lämmität takkaa aktiivisesti ja käytät samalla ilmalämpöpumppua lämmitykseen, ne vähentää sun öljynkulutusta.

Silloin se 1600 litraa ei kerro koko totuutta siitä, kuinka paljon sun koti oikeasti tarvitsee lämmitysenergiaa.

Ja tässä kohtaa mitoitus voi mennä pahasti pieleen.

Sen 8 kW koneen sijasta sun koti saattaisikin tarvita esimerkiksi 11 tai 12 kW laitteen.

Mitä liian pieni lämpöpumppu sitten käytännössä tarkoittaa?

Ongelma ei välttämättä näy heti.

Syksyllä kaikki voi toimia hienosti. Samoin pikkupakkasilla.

Mutta kun pakkanen alkaa kiristymään, tilanne muuttuu.

Samaan aikaan kun sun kodin lämmitystehon tarve kasvaa, lämpöpumpun suorituskyky muuttuu olosuhteiden mukana.

Jos kone on jo lähtökohtaisesti liian pieni, sähkövastus joutuu tulemaan aikaisemmin mukaan lämmitykseen.

Ja tästä alkaa helposti kierre, jossa sähkönkulutus kasvaa todella paljon.

Eli vaikka sulla on ilma vesilämpöpumppu, kovemmilla pakkasilla iso osa kodin lämmityksestä saatetaankin tehdä suoralla sähköllä.

Pahimmillaan koti alkaa kylmenemään

Otetaan taas esimerkki.

Jos sun koti tarvitsee kovalla pakkasella noin 11,5 kW lämmitystehoa ja lämpöpumppu ei enää siinä lämpötilassa pysty tuottamaan tarvittavaa lämpöä, sähkövastuksen pitää hoitaa loput.

Monissa järjestelmissä sähkövastuksen teho voi olla esimerkiksi 9 kW.

Jos talo tarvitsee 11,5 kW ja järjestelmä pystyy siinä tilanteessa tuottamaan vain 9 kW, niin eihän se yksinkertaisesti riitä.

Silloin kodin lämpötila alkaa pikkuhiljaa laskemaan.

Mulle on tullut vastaan asiakastapauksia, joissa kovilla pakkasilla talossa on ollut enää noin 10, 11 tai 12 astetta lämmintä.

Ja siinä vaiheessa puhutaan jo ihan oikeasta ongelmasta.

Patterilämmitystalossa pitää katsoa muutakin kuin koneen tehoa

Tää on toinen todella tärkeä asia.

Ei riitä, että katsotaan pelkästään sitä, kuinka monta kilowattia lämpöpumpussa lukee paperilla.

Pitää tietää myös, miten sun koti lämmitetään.

Onko siellä lattialämmitys vai vesikiertoiset patterit?

Tällä on iso merkitys siihen, minkälainen ilma vesilämpöpumppu sun kotiin kannattaa valita.

Patterilämmitystalossa voidaan tarvita kovilla pakkasilla todella lämmintä menovettä.

Kun ulkona on vaikka 20 tai 25 astetta pakkasta, patteriverkosto saattaa tarvita esimerkiksi 55 tai jopa 65 asteista vettä, jotta koti pysyy lämpimänä.

Silloin pitää katsoa, pystyykö se lämpöpumppu oikeasti tekemään riittävän lämmintä vettä vielä kovillakin pakkasilla.

Kaikki ilma vesilämpöpumput ei ole samanlaisia

Tää unohtuu myös todella helposti.

Eri lämpöpumppumerkeillä ja malleilla on erilaiset ominaisuudet.

Yksi kone voi lopettaa lämpöpumpulla lämmittämisen esimerkiksi 20 asteen pakkasella.

Toinen pystyy toimimaan vielä 25 asteen pakkasessa.

Joku toinen voi pystyä tuottamaan lämpöä vielä sitäkin kylmemmässä tietyillä toimintarajoilla.

Ja tällä voi olla todella iso vaikutus sähkönkulutukseen.

Mieti vaikka patterilämmitystaloa, jossa tarvitaan kovalla pakkasella korkeaa menoveden lämpötilaa.

Jos valitset sinne koneen, joka ei pysty enää kovemmalla pakkasella tuottamaan tarvittavaa lämpöä, lämmitys siirtyy enemmän sähkövastukselle.

Sen takia oikean koneen valinnassa ei pidä katsoa pelkästään laitteen nimellistehoa.

Pitää katsoa, mitä se kone oikeasti pystyy tekemään silloin, kun ulkona on kunnolla pakkasta.

Myös sillä on väliä, missä päin Suomea asut

Sama lämpöpumppu ei automaattisesti ole oikea ratkaisu jokaiseen kotiin.

Myös kodin sijainti pitää ottaa huomioon.

Etelä Suomessa rannikon lähellä mitoitusolosuhteet on erilaiset kuin sisämaassa. Ja mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä kovempiin pakkasiin järjestelmän pitää lähtökohtaisesti varautua.

Sen takia lämpöpumppua ei pitäisi valita pelkästään talon neliöiden tai vanhan öljynkulutuksen perusteella.

Pitää katsoa koko kokonaisuus.

Halvin lämpöpumppu ei välttämättä tule halvimmaksi

Tässä päästään yhteen mun mielestä todella tärkeään asiaan.

Väärin mitoitettu järjestelmä voi näyttää tarjouksessa hyvältä.

Miksi?

Koska pienempi kone on yleensä halvempi.

Jos sulle tarjotaan pienempää ja halvempaa konetta, tarjous näyttää helposti todella houkuttelevalta.

Mutta mitä tapahtuu sen jälkeen?

Jos kone on liian pieni ja sähkövastusta tarvitaan paljon enemmän, säästetty raha voidaan maksaa myöhemmin takaisin sähkölaskussa.

Ja sitä sähkölaskua maksetaan vuodesta toiseen.

Oikein mitoitettu järjestelmä saattaa maksaa hankintavaiheessa vähän enemmän, mutta jos se pystyy tuottamaan sun kodin tarvitseman lämmön tehokkaammin, käyttökustannukset voi olla ihan eri tasolla.

Sen takia mä en katsoisi lämpöpumpputarjouksessa pelkästään hintaa.

Kysyisin myös:

Miten tää kone on mitoitettu mun kotiin?

Ja vielä tärkeämpänä:

Miten tää kone toimii silloin, kun ulkona on 20 tai 25 astetta pakkasta?

Mitä oikeassa mitoituksessa sitten pitää ottaa huomioon?

Kun ilma vesilämpöpumppu mitoitetaan oikein, pitää katsoa paljon muutakin kuin yksi numero sähkölaskusta tai öljynkulutuksesta.

Pitää tietää paljonko nykyistä päälämmönlähdettä käytetään.

Pitää tietää, lämmitetäänkö kotia lisäksi puulla, takalla tai ilmalämpöpumpulla.

Pitää selvittää kodin lämmitystehon tarve.

Pitää tietää, onko siellä lattialämmitys vai patterilämmitys.

Pitää selvittää, minkä lämpöistä menovettä koti tarvitsee kovilla pakkasilla.

Ja pitää ottaa huomioon myös se, missä päin Suomea koti sijaitsee.

Vasta tän jälkeen voidaan oikeasti lähteä katsomaan, minkälainen ilma vesilämpöpumppu sinne kannattaa laittaa.

Muista kertoa myyjälle myös takasta ja ilmalämpöpumpusta

Jos oot hankkimassa ilma vesilämpöpumppua ja myyjä kysyy sulta nykyistä energiankulutusta, niin älä kerro pelkästään sitä, että öljyä menee esimerkiksi 1600 litraa vuodessa.

Kerro koko totuus.

Jos lämmität takkaa muutamalla motilla vuodessa, kerro se.

Jos sulla on ilmalämpöpumppu, joka on käytännössä koko talven päällä, kerro sekin.

Jos käytät puuta jollain muulla tavalla kodin lämmittämiseen, kerro myös siitä.

Nää tiedot voi vaikuttaa todella paljon siihen, minkä tehoinen lämpöpumppu sun kotiin oikeasti tarvitaan.

Ilma vesilämpöpumppu on loistava ratkaisu, kun se tehdään oikein

Mä pidän ilma vesilämpöpumppua todella hyvänä vaihtoehtona sekä patteri että lattialämmityskohteisiin.

Mutta se ei ole hyvä ratkaisu silloin, jos kotiin laitetaan vääränlainen tai väärän tehoinen kone.

Oikealla mitoituksella ja oikealla asennuksella on ihan valtava merkitys siihen, ootko sä tyytyväinen sun ilma vesilämpöpumppuun vielä vuosien päästä.

Me Omavatilla halutaan mitoittaa kohteet oikein.

Me ei haluta lähteä ensimmäisenä siitä, mikä on halvin mahdollinen kone, vaan siitä, mikä on oikean tehoinen laite juuri siihen kotiin ja mikä vastaa kodin tarpeita parhaiten.

Kun lämpöpumppu mitoitetaan alusta asti oikein, sillä on paljon paremmat mahdollisuudet toimia niin kuin sen kuuluukin toimia myös silloin, kun Suomen talvi näyttää kunnolla kyntensä.